Oulun toiminta alkoi Kemin sotalapsipatsasasiassa:

Sotalapsitoiminta alkoi Kemistä. Ensimmäinen yhdistys syntyi 13. heinäkuuta 1991.
Vuonna 1994 Kemissä julkistettiin sotalapsipatsashanke ja Pekka Parpala Oulusta meni
tapaamaan Aaro Myllynevaa. Tuloksena alkoi toiminta Oulun sotalasten kokoamiseksi.

Oulun seudun sotalapset ry:n perustaminen:

Perustamiskokous oli 19. syyskuuta 1996. Ensi puheenjohtaja oli Pekka Parpala,
johtokunta Elli Hepo-oja, Rauni Kemi,  Aaro Myllyneva (vpj), Paavo Pikkarainen ja
Kaarlo Viitala. Tilintarkastajiksi valittiin Eila Rovio ja Veikko Meriläinen. 
Toiminta käynnistyi ripeästi, olihan kokemusta Kemin yhdistyksen jäsenyydestä ja
sen sotalapsipatsaan varainhankinnasta. Perustajia oli 38 ja 363 henkeä on ollut jäsenenä
eri pituisia aikoja.Kokoontumiset vakiintuivat kahden viikon välisiksi, niissä läsnä n. 20 - 30 %
jäsenistä. Heidän omat paineensa juurien löytämiseksi ovat luoneet toimintasuunnan.
Jo kohta toteutetun Ihmissuhde -seminaarin (Kasvu- ja ihmissuhde ry) oleellinen osa oli
trauman psykodynaaminen näkökulma. Myöhemmin Asko Niemelä käsitteli traumoja.
Yllättävän suuri merkitys näillä tilaisuuksilla oli monelle. Pian jäsentilaisuuksissa työryhmät
käsittelivät sotalapsuusvaiheitatuloksia tallentaen pohjaksi myöhemmin julkaistavalle kirjalle.

 

Suomen sotalapsiyhdistysten keskusliiton perustaminen:

Liiton perustamisaloite syntyi Kemissä sotalapsipatsaan paljastamisen jälkimainingeissa.
Perustavassa kokouksessa vuonna 1997 yhdistyksen edustajina olivat  Aaro Myllyneva ja
Rauni Kemi ja Oulusta ensimmäiseen hallitukseen valittiin Pekka Parpala.

 

Reliefin hankinta - oma levy:

Muistolaatan hankkimistavoite Ouluun toteutui 27. marraskuuta 1999. Paljastuksessa
Oulun rautatieaseman eteläpäädyssä oli puheenjohtaja Pekka Parpalan tervehdyksen,
Oulun kh:n puheenjohtaja Kari Myllyniemen ja sotaveteraani Aarno Strömmerin puheiden
lisäksi Madetojan koulun V B-musiikkiluokan kuoroesitys sekä Suomen sotalapsiyhdistysten
keskusliiton puheenjohtaja Pentti Knuutisen puhe. Hankintaa edelsi onnistunut
varainhankinta. Juhlaan yhdistys tilasi Esko Granrothilta sävellyksen yhdistyksen jäsenen
Paavo Rajakosken kirjoittamaan runoon ja se on äänitetty c-kasetille ja kaksikielisenä cd:lle.
Käännös Veikko Meriläiseltä.

 

Kansainvälinen konferenssi:

Kansainvälisen kolmipäiväiseen ja monipuolisen konferenssiin saimme kolmesataa

sotalapsuuteen paneutunutta vierasta viidestä Euroopan maasta, etäisimmät Kanadasta.
Oulun kaupunki piti vastaanottotilaisuuden, muun varainhankinnan toteuttivat
Rauni Kemi ja Veikko Meriläinen.

 

Yhdistys 10-vuotiaaksi:

Täyttäessään 10 vuotta yhdistys järjesti jäsenilleen juhlan Aleksinkulmassa,
jonne pääasiallinen toiminta oli keskittynyt. Juhlapuheen piti keskusliiton pj
Brita Stenius-Aarniala.

 

Monipuolisuus aktivoinut jäseniä:

Jäsenmäärä kasvoi  lähes pariinsataan. Osanotto on ollut runsasta, vaikka jäsenistö
koostuu koko Suomen alueelta aina Pellosta Helsinkiin saakka sekä ulkomailta Ruotsista,
Tanskasta, Brysselistä, jopa Kanadasta saakka. Tähän on vaikuttanut aktiivinen ja
monipuolinen ohjelman tarjonta. Monipuolinen tarjonta jäsenille on käsittänyt luentoja, teatterielämyksiä, tutustumisia pohjoisiin alueisiin ja mm. Kalevalan runojen Karjalaan sekä
pari nostalgista matkaa Pohjois-Ruotsiin siellä sotalapsina olleiden jäsenten sijaintipaikoille.
Vuosina 2008 ja 2009 tehdyt matkat olivat virikkeinä kunkin matkalaisen kirjoittamiin
muistelmaosiin tulevaan kirjaan. Kansainvälistä konferenssia varten opiskelimme
ruotsinkieltä parin vuoden ajan. Tavoitteena oli palauttaa kerran opittu kieli.

 

Suuri matka vieraalle maalle -kirja: Jo toiminnan alussa ilmeni jäsenten tarve vaihtaa sotalapsikokemuksia ja purkaa muistelujaan. Yhdistys innosti jäseniään kirjoittamaan
omat muistelmansa, joita siten syntyi 67 jäseneltä. Kokousmuistiot ja muistelmat
Erkki Keränen ja Veikko Meriläinen kokosivat kirja-aineistoksi. Vuonna 2010 heidät valittiin
kirjaa valmistelevaan työryhmään yhdessä Lola Salorannan, Turo Mannisen ja Aaro
Myllynevan kanssa, joka erosi myöhemmin. Ryhmä kävi läpi kaiken tekstiaineiston ja
saadut kuvat sekä Veikko Meriläisen kokoamat kirjoittajien ja yhdistyksen
toimihenkilöhistoriat 300-sivuiseen kirjaan.

 

Oma sotalapsinäytelmä: Suuri matka vieraalle maalle -kirjan pohjalta Annina Rokka työsti
näytelmän Sotalapsi TariNoita, jota varten yhdistys anoi ja sai Suomen kulttuurirahaston
Pohjanmaan rahastolta apurahan sekä lisäksi muuta tukea. Osa kirjan kirjoittajista
äänitettynä esitti itse kirjoittamaansa tekstiä näytelmässä.  Täysi katsomo oli syyskuussa
2015 kaikkiaan viidessä näytöksessä ja arvostelut kiitettävät.

 

Nykyhetki:

Vuosi 2015 on Oulun seudun sotalapset ry:n toiminnassa ensimmäinen vuosi,
jolloin jäsenkato on ollut uushankintaa oleellisesti suurempi. Vaikuttavana tekijänä
on ollut kokoustilojen ja -aikojen vaihtumiset yhdistyksestä riippumattomista syistä,
ikääntymiset ja luonnolliset poistumat ovat kasvamassa. Kuitenkin jäsenmäärä ylittää
vielä reippaasti 100 jäsenen rajan ja hallintoon on riittävästi tulijoita. Nostalgisena
haaveena on Suuri matka vieraalle maalle taas kerran.

 

Kaikessa toiminnassa on johtokunnan jäsenten sitoutuminen ja vahva panos ollut
merkittävää. Yhdistys voi edellä esitetyn perusteella todeta täyttäneensä ensimmäisten
sääntöjensä 2 §:n määräyksen:

 

"Yhdistyksen tarkoituksena on toisen maailmansodan aikaisten lasten keskuudessa:
-kerätä muistitietoja ja kokemuksia tutkijoiden, historioitsijoiden ja viranomaisten
käyttöön; -edistää tutkimustyötä ja tutkimustulosten hyödyntämistä tulevien sukupolvien
käyttöön; -tukea henkilöitä, joille sota tai sotalapsuus oli traumaattinen kokemus;
-auttaa heitä kadonneiden etsimisessä ja siirtovaiheitten selvittämisessä."

 

P. Parpalan ja A. Myllynevan muisteluista, yhdistyksen pöytäkirjoista ja toiminta-
kertomuksista, Kemin seudun sotalapset ry:n julkaisemasta Sotalapsilehdestä
ja omista muistioistaan koonnut

Veikko Meriläinen